Kirjeenvaihtoa Mika Rämetin kanssa laumasuojasta

26.11.2021 ”Kysymys kantanne muutoksesta laumaimmuniteettiin”

Hyvä Mika Rämet, 
Totesitte medialle heinäkuussa, että ”laumasuojaa koronaa vastaan ei ole todellisuudessa saavutettavissa” ja että ”laumasuojalla ei ole mitään merkitystä”.
Nyt, 22.11., toteatte mediassa, että ”tämänhetkinen rokotuskattavuus ei ole vielä riittävän hyvä laumasuojaan”.

Nämä lausumat ovat ristiriitaisia. Voisitteko avata asiaa? Liittyykö kannanmuutoksenne meneillään olevaan kolmatta injektiota koskevaan kampanjaan? 
Huom. Äskettäin American Heart Association on julkaissut hyvin huolestuttavia tietoja koronainjektioiden sydänriskeistä. [1] Tuoreessa TV-haastattelussa tohtori Aseem Malhotra puolestaan vahvistaa sen, että koronarokotteet lisäävät sydäntapahtumien riskiä, ja Englannista on tullut vahvistusta riskin huomattavalle lisääntymiselle. Tohtori Malhotra kertoo myös, että tätä tietoa ei kovin helposti julkaista tutkijoiden pelätessä lääkeyhtiöiden maksaman rahoituksen loppumista.[2]
12–17-vuotiaisten injektoinneista on Fimeaan kirjattu jo yli sata vakavaa haittailmoitusta. Tauti itsessään on lapsille ja nuorille lievä tai oireeton. Millä perusteella katsotte asianmukaiseksi altistaa lapset ja nuoret _en masse_ geeniteknologisten injektioiden haittavaikutuksille ja jopa kuolemalle? 

[1] https://www.ahajournals.org/doi/10.1161/circ.144.suppl_1.10712?
[2] https://m.youtube.com/watch?v=gJ8t0qQ5R4I

Mika Rämetin vastaus

Hei Vesa,
En itse näe laumasuojakommenttejani  ristiriitaisina.
Mainitsemasi viite on kokous abstrakti, ei varsinainen julkaisu.
FIMEA:n ilmoituksista olen kirjoittanut tekstin, toivottavasti tästä on sinulle apua
https://rokotetutkimus.fi/blogi-koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/

BLOGI: KORONAROKOTTEIDEN HAITTAVAIKUTUSILMOITUKSET – Rokotetutkimuskeskus21.10.2021. Mika Rämet lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean tehtävänä on valvoa Suomessa käytettävien lääkkeiden ja rokotteiden turvallisuutta osana Euroopan lääkevalvonnan viranomaisverkostoa.rokotetutkimus.fi

THL seuraa myös meidän omista rekisteresitä, jos jossakin sairaudessa tapahtuu lisääntymistä rokotetuilla.
Toivottavasti nämä selkeyttivät.
T. Mika

Jatkokysymys laumasuojaan liittyen

Hei ja kiitos vastaamisesta!

Uudelleenmuotoilen kysymyksen: Jos laumasuoja ”ei ole todellisuudessa saavutettavissa” (kuten totesitte 22.7.), miten rokotuskattavuuden nosto nykyisestä voisi tuottaa laumasuojan, johon tämänhetkinen rokotuskattavuus ei ole vielä riittävä (kuten viestitte 22.11.)?

Linkittämäni viite on tutkimuksen abstrakti, tiivistelmä. Ei tutkimustulosta voi sivuuttaa sillä perusteella, että tulokset on esitetty tiedekonferenssissa. Vrt.

https://www.coronavirustoday.com/2021/11/22/mrna-covid-19-vaccination-increases-endothelial-inflammatory-markers-and-acs-risk

Tohtori Aseem Malhotra viittasi linkittämässäni TV-haastattelussa toisten tutkijoiden samansuuntaisiin löydöksiin.

Blogissanne esitätte, että haittavaikutusilmoituksen tekijä arvioi haittavaikutusilmoituksen vakavuuden. Olen itse tehnyt haittavaikutusilmoituksen, eikä Fimean nettilomakkeella ollut kohtaa, jossa valita vakavuus. Lomakkeella saattoi ainoastaan valita haittavaikutuksen seurauksen alla näkyvistä vaihtoehdoista:

Fimean sanoin ”haittavaikutus katsotaan vakavaksi, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman, toimintakyvyn laskun tai synnynnäisen epämuodostuman” eli jos ilmoittaja valitsee minkä tahansa paitsi viimeisen vaihtoehdon (f). On vaikea nähdä, että kovin moni, tai juuri kukaan, laittaisi mainitsemanne vilunväristyksen tapauksessa ruksin vaikkapa kohtaan b, ”oli henkeä uhkaava”. Jos vilunväristyksistä kuitenkin seurasi sairaalahoidon tarve, kyse oli Fimean itsensä määrittelyn mukaan vakavasta haittavaikutuksesta.
Sikainfluenssarokote Pandemrixin käytöstä luovuttiin kun lapsille oli aiheutunut noin sata vakavaksi luokiteltua haittavaikutusta. Koronainjektioista on nyt käsitelty Fimeassa yli sata vakavaksi luokiteltua haittavaikutusta 12–17-vuotiaille.

Kaikkiaan loppuraportissa Pandemirixin haittavaikutuksista mainitaan 253 vakavaa haittavaikutusta. Epäiltyjä rokotekuolemia oli kaksi.

Koronainjektioista on käsitelty Fimeassa nyt 4032 vakavaa haittavaikutusilmoitusta ja 132 epäiltyä rokotekuolemaa. Edellisiin liittyy mm. tuntemani yrittäjän 41-vuotias tytär, joka sai syyskuun alussa Pfizerin injektiosta sydänlihastulehduksen, josta hoitava lääkäri kirjoitti haittavaikutusilmoituksen. Itse kirjoittamani ilmoitus koski 48-vuotiasta Johannaa, joka otti riskiryhmäläisenä AstraZenecan injektion 18.3., jolle nousi injektiosta kuume (tunnettu haittavaikutus) ja joka kuoli toipumatta kuusi päivää myöhemmin tukokseen sydämessä (niin ikään tunnettu, joskin harvinaiseksi luonnehdittu, haittavaikutus). Samoihin aikoihin THL päätti rajata AZ:n käytön yli 65-vuotiaisiin liittyen hieman Johannaa ennen injektion ottaneen mieshenkilön kuolemaan useisiin tukoksiin eri elimissä.

Eivät haittavaikutusilmoitukset ole jotenkin mystisesti lakanneet olemasta merkityksellisiä juuri koronainjektioiden tapauksessa.

Toivon edelleen vastausta peruskysymykseeni: miksi lapset pitäisi altistaa uudenlaisten geeniteknogisten mRNA-injektioiden riskeille ja haittavaikutuksille, ottaen huomioon jo nyt ilmoitettujen vakavien haittavaikutusten määrä ja se, että heidän raportoidaan sairastavan taudin lähes aina lievänä tai oireettomana ja ettei THL:n tilaston ”kuolemat ikäryhmittän (koko ajalta)” mukaan alle 30-vuotiaita ole kuollut koronaan liittyen?

Kiitos vastauksesta jo etukäteen.

Mika Rämet ei ole vastannut toiseen sähköpostiin.