Vastaus Iltalehden pääkirjoitustoimittajalle ja toimitukselle pääkirjoitukseen 15.10.2021

Hyvä Kreeta Karvala,

Kiitos vastauksestanne. Liittyen väitteisiin sairaan- ja tehohoitokapasiteetin uhkaavasta loppumisesta (vieläpä rokottamattomien vuoksi), tällä hetkellä ollaan kaukana sekä keväällä 2020 että keväällä 2021 käytössä olleesta koronapotilaiden tehohoidosta (merkitsin nämä nuolilla ja nykytilanteen ympyrällä Ylen sivustolta hakemaani tilastoon):

Intressisidonnaisten toimijoiden kauhukuvailua tehohoidon riittämättömyydestä on nähty jo monta kertaa aiemmin. Viime vuonnakin ”koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen”, kuten Yle asian tiivisti loppuvuodesta.
Lisäksi TYKSin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen totesi tuolloin Lääkärilehdessä, että ”hallituksen lupaamat tuhat tehohoitopaikkaa saadaan varmasti kasaan” ja että ”tarvittaessa saadaan enemmänkin paikkoja”. Tutkiva journalismi voisi selvittää, miksei tehohoidon kyvykkyyttä ole lisätty riittävästi, jos sen kerrotaan olevan toistuvasti romahtamispisteessä.
THL:llä aiemmin työskennellyt Kirsi Kautiainen kysyy esityksessään, miksi – jos rokotteet kerran toimivat – tällä hetkellä kuitenkin on enemmän ihmisiä tehohoidossa kuin kesällä ja syksyllä 2020, jolloin ketään ei ollut rokotettu?
Kautiainen nostaa esiin myös sen, että HUS:ista saadun vastauksen mukaan rokottamattomaksi luetaan myös henkilöt, jotka (mm. mahdollisista rokotehaitoista johtuen) päätyvät sairaalahoitoon 7 päivän kuluessa koronainjektion ottamisesta (ks. liitteenä oleva HUS:in viestintäpäällikön Niina Kauppisen vastaus).


Kuten tiedämme, Taiwanissa rokotteisiin liitetty kuolleisuus on jo ylittänyt itse tautiin liitetyn kuolleisuuden. Ruotsissa taas kansanterveyslaitoksen mukaan 70 prosenttia niistä, jotka kuolivat koronadiagnoosin jälkeen aikavälillä 1.–24.10., oli saanut kaksi koronapiikkiä. Reutersin mukaan 66 prosenttia ruotsalaisista on saanut kaksi injektiota. [2] Siten ”täysin rokotettujen” osuus kuolleista on jopa korkeampi kuin heidän osuutensa koko maan väestöstä.
Ruotsin samoin kuin mm. Israelin tilastot vahvistavat viestissäni viittaamaani tuoretta tutkimusta, jonka mukaan vallitsee positiivinen korrelaatio pikemminkin sairastumisten ja suuren rokotuskattavuuden välillä. Jo keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan koronarokotteet voivat herkistää rokotetut vakavammalle tautimuodolle kuin rokottamattomat (”COVID-19 vaccines designed to elicit neutralising antibodies may sensitise vaccine recipients to more severe disease than if they were not vaccinated”).


Erikoislääkäri Rauli Mäkelä käsittelee myös tilannetta Britanniassa. Siellä on 1.2.–12.9. kuollut deltamuunnokseen liittyen 2293 ihmistä, joista rokotettuja oli 74 prosenttia. Reutersin mukaan 68 prosenttia maan väestöstä on täysin rokotettuja, eli sielläkin kaksi injektiota saaneet ovat yliedustettuina kuolleissa. Israelissa havaittiin kesäisten rokotusten suojan hiipuneen jo syksyllä, ja siellä on väkilukuun suhteutettuna eniten koronatapauksia maailmassa ja valtaosa sairaalaan joutuvista on kahteen kertaan piikitettyjä.

Minun on hyvin vaikea uskoa, että tilanne olisi Suomessa yleisestä kehityksestä dramaattisesti poikkeava. Rauli Mäkelä lääkärikollegoineen viittaa siihen, että rokotetut altistuvat rokotteen vuoksi resistenteiksi muuttuville viruksille:

”Viruksen pyrkiessä luontaisesti varmistamaan lisääntymiskykynsä kehittyy variantteja, joissa nimenomaan piikkiproteiinit ovat muuttuneet niin, etteivät injektoiden synnyttämät vasta-aineet tunnista niitä ja virus pääsee vapaasti lisääntymään infektoimansa henkilön soluissa. Sen sijaan sairastettu virusinfektio tai heikennettyä taudinaiheuttajaa sisältävä klassinen rokote käynnistää kehossa laaja-alaisen immuunivasteen eli monien erilaisten vasta-aineiden syntymisen viruksen kymmeniä eri antigeenejä vastaan ja antaa täten laaja-alaisen suojan myös tulevia variantteja vastaan. Eli mahdollisista yksittäisistä viruksen antigeeneissä / proteiineissa tapahtuvista muutoksista huolimatta vastustuskyky uusille varianteille säilyy hyvänä.”

Ehkä Suomessa kannattaisi ottaa opiksi Intiasta, jossa Uttar Pradeshin osavaltion hallitus katsoo saaneensa koronakuolemat alhaisiksi nimenomaan halvan patenttivapaan lääkkeen, ivermektiinin, ansiosta:

“Uttar Pradesh was the first state in the country to introduce large-scale prophylactic and therapeutic use of Ivermectin. In May-June 2020, a team at Agra, led by Dr Anshul Pareek, administered Ivermectin to all RRT team members in the district on an experimental basis. It was observed that none of them developed Covid-19 despite being in daily contact with patients who had tested positive for the virus,” Uttar Pradesh State Surveillance Officer Vikssendu Agrawal said. (korostus lisätty)

On ymmärrettävää, että lääkejätit ja näiden sidosryhmät haluavat, että uudenlaiset, kalliit ja poikkeuksellisen nopeasti markkinoille tuodut ja edelleen testattavat geeniteknologiset injektiot ovat ainoa ratkaisu koronaan, mutta median pitäisi vallan vahtikoirana pystyä tarkastelemaan tilannetta objektiivisesti ja esittäen valitettavan usein unohdetun, mutta tärkeän kysymyksen ”Cui bono?” Kuka hyötyy?


Lopuksi: Jos mediassa oltaisiin oikeasti huolissaan kansanterveydestä, toimittajat kysyisivät mm., miksi lapsia rokotetaan Suomessa (toisin kuin monessa muussa maassa) injektioilla, joista on kertynyt ennenkokemattoman suuri määrä vakavia haittavaikutuksia, vaikka Suomessa ei yksikään alle 30-vuotias ole kuollut koronaan liittyen (liitekuva) eivätkä lapset juuri koskaan saa vakavaa tautimuotoa. Vrt. Fimean koosteessa kerrottua:

”Fimeaan on 5.10.2021 mennessä tullut 250 haittavaikutusilmoitusta 12–17-vuotiaista, joista 120 on koskenut Comirnatya ja 130 Spikevaxia. 174 näistä ilmoituksista koskee 12–15-vuotiaita, ja 76 16–17-vuotiaita. 76 % ilmoituksista oli kuluttajilta, loput terveydenhuollon ammattilaisilta. Haitan on arvioitu olevan vakava 47 ilmoituksessa.”


Suuri valtaosa tarpeettomista haittavaikutuksista koskee siis vieläpä nuorempaa ikäryhmää! THL on puolestaan kiertänyt Maarit Skogin esittämän kysymyksen, onko lasten rokotehaittavaikutusten joukossa jo kuolemiakin:

Monet ovat tulkinneet vastauksen epäsuoraksi vahvistukseksi yhden tai useamman lapsen rokotteeseen liittyvälle kuolemalle.

Suosittelen antamaan äänen myös niille lääkäreille, jotka ovat kiinnittäneet huomiota koronainjektioiden lukuisiin vakaviin haittavaikutuksiin, suhteellistavat tästä yhdestä sairaudesta nostettua paniikkia ja ovat huolissaan lisääntyvästä vihapuheesta eri syistä rokottamattomia kohtaan. 
Euroopan neuvosto on varoittanut painostamisesta ja syrjinnästä päätöslauselmassaan tänä vuonna:

”Ketään ei saa painostaa poliittisesti, sosiaalisesti tai muilla tavoin ottamaan rokotetta, elleivät he itse sitä halua. […] On varmistuttava siitä, ettei ketään syrjitä sillä perusteella, ettei hän ole rokotettu, johtuen mahdollisista terveysriskeistä tai halusta pysyä rokottamattomana” (”no one is under political, social or other pressure to be vaccinated if they do not wish to do so” […] ensure that no one is discriminated against for not having been vaccinated, due to possible health risks or not wanting to be vaccinated”).


Toivon median ottavan Euroopan neuvoston linjauksen vakavasti ja olemaan painostamatta tai syyllistämättä ihmisiä, jotka eivät voi tai rokoteriskejä peläten halua ottaa koronainjektiota.

Ystävällisin terveisin
Vesa Raiskila


P.S. Kuten Kirsi Kautiainen toteaa, alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen on Tilastokeskuksen mukaan kuollut vuodesta 2010 alkaen joka vuosi 1558–1962 ihmistä, siis paljon enemmän kuin koronaan on löyhästi liittyen kuollut (”löyhästi liittyen” tarkoittaa, että kuolleella on diagnosoitu korona 30 päivän sisällä kuolemasta, täysin riippumatta esim. perussairauksistaan). Samoin esimerkiksi syöpiin kuolee joka vuosi moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin koronaan liittyen on kuollut. Korona oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna osallinen vain joka sadannessa kuolemantapauksessa. STM:n vuonna 2012 julkaiseman ”Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaan” -dokumentin kriteereillä korona ei kävisi edes lievästä pandemiasta. Hoitovelka taas on aiheutettu vuoden 2020 alusta saakka ylilyövillä rajoitustoimilla, jotka ovat mm. lisänneet syrjäytyneisyyttä, ja syrjäytyneisyys käy kaikkein kalleimmaksi yhteiskunnalle, kuten Kautiainen huomauttaa.

Kommentit Iltalehden pääkirjoitukseen ja Kreetta Karvalan vastaus

Pääkirjoituksen voit lukea tästä

Hyvä Kreeta Karvala,

artikkelinne ”Rokottamaton voi vaarantaa neljän ihmisen leikkaukset”, joka on herättänyt lukijoissa ikäviä historiallisia kaikuja**, sisältää virheellisiä tietoja mm. rokotteiden tehosta. Virheelliset väitteet on syytä oikaista Julkisen sanan neuvoston asettamien Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Ensinnäkin Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC:n johtaja Rochelle Walensky totesi jo elokuussa, etteivät koronainjektiot enää estä koronatartuntaa tai toisten tartuttamista. CNN:n artikkelista:

”Last week, the agency released a study that showed the Delta variant produced similar amounts of virus in vaccinated and unvaccinated people if they got infected — data that suggests vaccinated people who get a breakthrough infectioncould have a similar tendency to spread the virus as the unvaccinated. […] what they [the vaccines] can’t do anymore is prevent transmission” [korostukset lisätty]


Mainittakoon, että tuntemani paikallisessa sairaalassa työskentelevä hoitaja ei verenhyytymisalttiutensa vuoksi voi ottaa koronainjektiota, joka tunnetusti altistaa hyytymishäiriöille. Kirjoituksenne on syyllistänyt myös hänen kaltaisiaan ihmisiä.

Toiseksi tuore tutkimus European Journal of Epidemiology -julkaisussa osoittaa, että rokottekattavuudella ei ole yhteyttä koronatapausten määrään – tai jos jotain yhteyttä on, se ilmenee pikemminkin suurempana koronatapausten määränä:

”In fact, the trend line suggests a marginally positive association such that countries with higher percentage of population fully vaccinated have higher COVID-19 cases per 1 million people. Notably, Israel with over 60% of their population fully vaccinated had the highest COVID-19 cases per 1 million people in the last 7 days. The lack of a meaningful association between percentage population fully vaccinated and new COVID-19 cases is further exemplified, for instance, by comparison of Iceland and Portugal. Both countries have over 75% of their population fully vaccinated and have more COVID-19 cases per 1 million people than countries such as Vietnam and South Africa that have around 10% of their population fully vaccinated.” [korostus lisätty]

Ja MTV Uutisten raportin mukaan koronarokotteiden suojatehosta katoaa jopa ~80 prosenttia muutamassa kuukaudessa, mikä ilmentää ennenkokemattoman nopeaa suojan heikentymistä:

”Pfizerin ja BionTechin BNT162b2 -rokotteen kohdalla puhutaan nopeasta ja merkittävästä vasta-aineiden tason laskusta vain kuukausien kuluessa rokottamisesta, jolloin suojateho laskee noin 20 prosenttiin.”

Ihmisten painostaminen uudenlaisen, vuoteen 2023 testattavan geeniteknologisen mRNA-injektion (tai STM:n artikkelin sanoin ”GMO-rokotteen”) ottamiseen on vieläkin vastuuttomampaa kuin taannoin sikainfluenssarokotteen ottamiseen painostaminen. Koronarokotteiden haitat ovat olleet vielä paljon sitäkin suhteettomampia itse infektion vaarallisuuteen nähden.

Fimea on jo tähän saakka käsitellyt historiallisesti ennätyksellisen määrän vakavia haittavaikutusilmoituksia koronarokotteista: hieman alle 3000 vakavaksi luokiteltua haittavaikutusta, ml. 125 rokotteisiin liitettyä kuolemaa. Sikainfluenssarokote Pandemrixin käytöstä luovuttiin haittavaikutusten vuoksi tilanteessa, jossa vakavia haittavaikutuksia oli ilmoitettu ”vain ” 253, ml. kaksi (2) epäiltyä rokotekuolemaa. Melkoinen ero, eikö olekin? Käsittelyä Fimeassa odottaa jo lähes 14 000 haittavaikutusilmoitusta koronarokotteista, ja määrä on vain kasvanut koko ajan. Eivätkä haittailmoitukset ole yhtäkkiä maagisesti menettäneet merkitystään ja varoitussignaaliarvoaan juuri koronarokotteiden kohdalla!


WHO:n julkaisemassa, professori John P. Ioannidisin vertaisarvioidussa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että koronaviruksen globaali tartuntakuolleisuus, siis kuolleiden osuus kaikista tartunnan saaneista, on alle 70-vuotiaiden keskuudessa keskimäärin 0,05 prosenttia. Kun otetaan huomioon yli 70-vuotiaat, tartuntakuolleisuus on tutkimuksen mukaan edelleen alle 0,3 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin kausi-influenssaan liitetty kuolleisuus. Suomessa on kuollut koko ”korona-aikana” koronaan liittyen vähemmän ihmisiä kuin monina vuosina kausi-influenssaan. Kuten tilastokeskus kertoo, koko viime vuoden ajan koronadiagnoosin jälkeen kuolleiden mediaani-ikä Suomessa oli peräti 84 vuotta, kun kaikkien kuolleiden mediaani-ikä oli 81 vuotta! Eikö tämä nyt ole journalistisestikin mielenkiintoista?

Ruotsissakin väkilukuun suhteutettu kokonaiskuolleisuus oli mediahypestä riippumatta viime vuonna vasta 14. korkein aikavälillä 2000–2020 (liitteenä maan tilastokeskuksen sivulta hakemani kuva).


Itse olen auttanut omaista tekemään haittavaikutusilmoituksen 48-vuotiaasta tyttärestään, jolle nousi koronarokotteesta kuume ja joka kuoli toipumatta kuusi päivää myöhemmin. Hyvin tuntemani jämsäläisen yrittäjän 41-vuotias tytär puolestaan sai viime kuussa sydänlihastulehduksen, jonka lääkäri katsoi johtuneen koronarokotteesta (lääkäri on kirjoittanut siitä haittavaikutusilmoituksen):

Yhdysvaltain rokotehaittatietokannasta VAERS (Vaccine Adverse Event Reporting System) alkukesällä tekemäni haun tulosten perusteella koronarokotteet muodostivat jo silloin huimat ~73 prosenttia kaikista eri rokotetyypeistä kaikkina aikoina tehdyistä haittavaikutusilmoituksista (ks. liite).

Lääkärikeskus Aavassa työskentelevä lääkäri Osmo Vikman on yksi monista lääkäreistä, joiden mukaan koronarokotteista on aiheutunut paljon haittoja ihmisille:

Monien hoitajien mukaan nimenomaan koronainjektion saaneet kuormittavat sairaaloita. Tässä koronarokotteen ottoon painostamiseen tympääntyneen Sara Chafakin kommentti ja sairaanhoitajalta tullut viesti:

Suomessa ei yksikään alle 30-vuotias ole kuollut koronaan liittyen, kuten THL:n tilastot kertovat (ks. myös liitekuva), mutta silti jo 12-vuotiaita lapsia injektoidaan jotain sellaista vastaan, joka on lapsille lievä tai oireeton. Mikä voisikaan mennä pieleen? Fimea on käsitellyt 12–17-vuotiaiden vakaviksi arvioituja haittavaikutuksia jo 47 kappaletta. Ystäväni Pian pojan luokalla puolet oppilaista oli sairaana rokotusta seuraavana päivänä, ja vastaavaa on kuultu monilta muiltakin. Miksi Suomessa altistetaan perusterveitä lapsiakin täysin tarpeettomasti hyvin lyhyen aikaa testatulle geeniteknologialle ja vakaville haitoille?

Oletteko pohtinut lainkaan tällaisia kysymyksiä? Oletteko ajatellut, missä valossa kirjoituksenne näyttäytyy monille ihmisille jo nyt, saati jos historia toistuu moninkertaisesti karmeampana kuin niin ikään paniikin lietsonnalla promotun ja niin ikään lääkefirmoille jättivoittoja tuottaneen sikainfluenssarokotteen kohdalla?

** Lainaan yhtä somekommenttia artikkelistanne: 


Lukijakriittisin terveisin
Vesa Raiskila

Liitteet:


Hyvä Vesa Raiskila

Kirjoituksessani oteta suoraan kantaa mm. rokotteiden tehoon, kuten väitätte. Niistä on kirjoitettu muualla paljon.

Ohessa THL:n tiivistys koronarokotteen merkityksestä: ”Koronarokote suojaa koronavirustaudilta ja erityisesti sen vakavilta muodoilta. Kaikki Suomessa käytettävät rokotevalmisteet antavat kahden annoksen jälkeen erinomaisen suojan vakavaa tautia vastaan. Koronarokotteet estävät myös viruksen erittymistä ja tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotus voi edistää niin sanotun epäsuoran suojan syntymistä. Koronarokotus ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Siksi on tärkeää, että myös rokotteen saatuasi huolehdit turvaväleistä, käytät tarvittaessa maskia, peset käsiäsi ja noudatat muita ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.”

Kirjoitukseni on linjassa johtavien asiantuntijoiden näkemyksen kanssa siitä, että koronarokotuksen täyden sarjan ottamisella voidaan suojella sekä itseä että muita.

Ohessa listattuna pääkirjoitukseni väitteet:

Koronaepidemian viides aalto nousee nyt rokottamattomien joukossa.

-THL:n ja eri sairaanhoitopiirien asiantuntijoiden viime päivien ja viikkojen ulostulojen mukaan koronaepidemia leviää nyt rokottamattomien joukossa. THL:n mukaan esimerkiksi syyskuussa kolme neljäsosaa kaikista koronasairaalajaksoista on ollut täysin rokottamattomilla.  

Toinen kirjoitukseni väite: Rokottamattomilla on yli 14-kertainen riski päätyä sairaalaan.

Tämä väitteeni pohjaa THL:n tietoihin sekä Tyksin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtosen suoraan toteamukseen siitä, että ilman rokotteita henkilöllä on yli 14-kertainen riski päätyä sairaalaan. Lisäksi THL:n mukaan 50–79-vuotiailla rokottamattomilla sairaalahoitoon joutumisen riski on jopa 18-kertainen.

Rokottamattomilla myös kuolemanriski on moninkertainen. THL:n mukaan rokottamattoman riski kuolla koronavirukseen on syyskuun alustavien tietojen perusteella 7-kertainen.

Kolmas väite: Rokottamaton koronapotilas voi vaarantaa neljän ihmisen leikkaukset.

Tämä perustuu Husin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjän lausuntoon, jonka mukaankeskimääräinen tehohoitojakso koronapotilaalla on ollut noin 11 vuorokautta, kun tyypillinen tehohoitojakso muissa sairauksissa on keskimäärin 3–4 vuorokautta.

Näin ollen koronatehopotilaan vuoksi voidaan joutua perumaan 3–4 muun potilaan leikkaushoito.

Sille, että jotkut tahot pahoittavat mielensä Iltalehden pääkirjoituksesta, jonka pontimena on kannustaa ihmisiä ottamaan rokotus, en voi mitään.

Ystävällisesti Kreeta Karvala  

Similar Posts

48 Comments

  1. Howdy I am so grateful I found your webpage, I really found you by mistake,
    while I was looking on Yahoo for something else, Anyways
    I am here now and would just like to say cheers for a incredible post and a
    all round exciting blog (I also love the theme/design),
    I don’t have time to read it all at the moment but I
    have saved it and also added your RSS feeds, so when I have time I
    will be back to read more, Please do keep up the awesome job.

  2. Its like you read my mind! You appear to know a lot about this, like you wrote the book in it or
    something. I think that you could do with some pics to drive the
    message home a little bit, but other than that, this
    is great blog. A fantastic read. I’ll certainly be back.

  3. Hello! I could have sworn I’ve been to this website before but after going through some of
    the articles I realized it’s new to me. Anyways, I’m definitely happy I found it and I’ll be bookmarking it and checking back
    frequently!

  4. Simply wish to say your article is as astounding.
    The clarity for your post is just nice and that i can think you
    are knowledgeable in this subject. Well together with your permission allow me to take hold of your feed to stay up to date with forthcoming post.
    Thank you 1,000,000 and please carry on the gratifying work.

  5. I’m amazed, I have to admit. Rarely do I come across a blog that’s
    equally educative and entertaining, and without a doubt, you have hit the nail on the head.
    The issue is something which too few people are speaking intelligently about.
    I am very happy I found this in my search for something
    relating to this.

  6. казино brillx официальный сайт играть
    https://brillx-kazino.com
    Так что не упустите свой шанс вступить в мир Brillx Казино! Играйте онлайн бесплатно и на деньги в 2023 году, окунувшись в море невероятных эмоций и неожиданных поворотов. Brillx – это не просто игровые аппараты, это источник вдохновения и увлечения. Поднимите ставки и дайте себе шанс на большую победу вместе с нами!Брилкс Казино понимает, что азартные игры – это не только о выигрыше, но и о самом процессе. Поэтому мы предлагаем возможность играть онлайн бесплатно. Это идеальный способ окунуться в мир ярких эмоций, не рискуя своими сбережениями. Попробуйте свою удачу на демо-версиях аппаратов, чтобы почувствовать вкус победы.

  7. рейтинг онлайн казино 2024

    https://l2db.com.ua
    Легальні казино в Україні стають важливим аспектом розвитку гральної індустрії у країні. Законодавчі зміни в останні роки створили сприятливе середовище для розвитку онлайн та оффлайн гральних закладів. Існують декілька ключових факторів, які роблять легальні казино в Україні привабливими для гравців та інвесторів.

    Однією з основних переваг є регулювання грального бізнесу державою, що гарантує чесність та безпеку для гравців. Легальність казино в Україні відображається в ретельних перевірках та ліцензіях, які видаються органами влади. Це забезпечує гравцям впевненість у тому, що їхні фінансові та особисті дані захищені.

    Завдяки інноваційним технологіям, легальні казино в Україні швидко адаптуються до потреб гравців. Онлайн-платформи надають можливість грати в улюблені азартні ігри зручно та безпечно прямо з дому чи мобільного пристрою. Завдяки високій якості графіки та захоплюючому геймплею, гравці можуть насолоджуватися атмосферою класичних казино в будь-якому місці та в будь-який час.

    Партнерські програми та бонуси, що пропонують легальні казино в Україні, роблять гру ще більш привабливою для новачків. Інколи це може включати в себе бездепозитні бонуси, фріспіни або інші ексклюзивні пропозиції для реєстрації. Гравець може отримати додатковий стимул для гри та виграшу, що робить гральний процес ще захопливішим.

    Легальні казино в Україні також сприяють розвитку туризму, приваблюючи гравців з інших країн. Вони стають місцем для соціальних подій, турнірів та розваг, що сприяє позитивному іміджу країни та збільшенню її привабливості для іноземних туристів.

    У світі розваг та азарту, легальні казино в Україні виступають як підтримуючий стовп розвитку економіки. Збалансована політика та тісне співробітництво між гральними операторами та державними органами сприяють позитивному розвитку цієї індустрії. Гравці отримують можливість насолоджуватися азартом в безпечному та легальному середовищі, що робить казино в Україні привабливим вибором для всіх шанувальників азартних розваг.

  8. онлайн казино

    офіційні казино
    Легальні казино в Україні стають важливим аспектом розвитку гральної індустрії у країні. Законодавчі зміни в останні роки створили сприятливе середовище для розвитку онлайн та оффлайн гральних закладів. Існують декілька ключових факторів, які роблять легальні казино в Україні привабливими для гравців та інвесторів.

    Однією з основних переваг є регулювання грального бізнесу державою, що гарантує чесність та безпеку для гравців. Легальність казино в Україні відображається в ретельних перевірках та ліцензіях, які видаються органами влади. Це забезпечує гравцям впевненість у тому, що їхні фінансові та особисті дані захищені.

    Завдяки інноваційним технологіям, легальні казино в Україні швидко адаптуються до потреб гравців. Онлайн-платформи надають можливість грати в улюблені азартні ігри зручно та безпечно прямо з дому чи мобільного пристрою. Завдяки високій якості графіки та захоплюючому геймплею, гравці можуть насолоджуватися атмосферою класичних казино в будь-якому місці та в будь-який час.

    Партнерські програми та бонуси, що пропонують легальні казино в Україні, роблять гру ще більш привабливою для новачків. Інколи це може включати в себе бездепозитні бонуси, фріспіни або інші ексклюзивні пропозиції для реєстрації. Гравець може отримати додатковий стимул для гри та виграшу, що робить гральний процес ще захопливішим.

    Легальні казино в Україні також сприяють розвитку туризму, приваблюючи гравців з інших країн. Вони стають місцем для соціальних подій, турнірів та розваг, що сприяє позитивному іміджу країни та збільшенню її привабливості для іноземних туристів.

    У світі розваг та азарту, легальні казино в Україні виступають як підтримуючий стовп розвитку економіки. Збалансована політика та тісне співробітництво між гральними операторами та державними органами сприяють позитивному розвитку цієї індустрії. Гравці отримують можливість насолоджуватися азартом в безпечному та легальному середовищі, що робить казино в Україні привабливим вибором для всіх шанувальників азартних розваг.

  9. рейтинг онлайн казино 2024

    казино
    Легальні казино в Україні стають важливим аспектом розвитку гральної індустрії у країні. Законодавчі зміни в останні роки створили сприятливе середовище для розвитку онлайн та оффлайн гральних закладів. Існують декілька ключових факторів, які роблять легальні казино в Україні привабливими для гравців та інвесторів.

    Однією з основних переваг є регулювання грального бізнесу державою, що гарантує чесність та безпеку для гравців. Легальність казино в Україні відображається в ретельних перевірках та ліцензіях, які видаються органами влади. Це забезпечує гравцям впевненість у тому, що їхні фінансові та особисті дані захищені.

    Завдяки інноваційним технологіям, легальні казино в Україні швидко адаптуються до потреб гравців. Онлайн-платформи надають можливість грати в улюблені азартні ігри зручно та безпечно прямо з дому чи мобільного пристрою. Завдяки високій якості графіки та захоплюючому геймплею, гравці можуть насолоджуватися атмосферою класичних казино в будь-якому місці та в будь-який час.

    Партнерські програми та бонуси, що пропонують легальні казино в Україні, роблять гру ще більш привабливою для новачків. Інколи це може включати в себе бездепозитні бонуси, фріспіни або інші ексклюзивні пропозиції для реєстрації. Гравець може отримати додатковий стимул для гри та виграшу, що робить гральний процес ще захопливішим.

    Легальні казино в Україні також сприяють розвитку туризму, приваблюючи гравців з інших країн. Вони стають місцем для соціальних подій, турнірів та розваг, що сприяє позитивному іміджу країни та збільшенню її привабливості для іноземних туристів.

    У світі розваг та азарту, легальні казино в Україні виступають як підтримуючий стовп розвитку економіки. Збалансована політика та тісне співробітництво між гральними операторами та державними органами сприяють позитивному розвитку цієї індустрії. Гравці отримують можливість насолоджуватися азартом в безпечному та легальному середовищі, що робить казино в Україні привабливим вибором для всіх шанувальників азартних розваг.

  10. українські інтернет казино

    https://l2db.com.ua
    Легальні казино в Україні стають важливим аспектом розвитку гральної індустрії у країні. Законодавчі зміни в останні роки створили сприятливе середовище для розвитку онлайн та оффлайн гральних закладів. Існують декілька ключових факторів, які роблять легальні казино в Україні привабливими для гравців та інвесторів.

    Однією з основних переваг є регулювання грального бізнесу державою, що гарантує чесність та безпеку для гравців. Легальність казино в Україні відображається в ретельних перевірках та ліцензіях, які видаються органами влади. Це забезпечує гравцям впевненість у тому, що їхні фінансові та особисті дані захищені.

    Завдяки інноваційним технологіям, легальні казино в Україні швидко адаптуються до потреб гравців. Онлайн-платформи надають можливість грати в улюблені азартні ігри зручно та безпечно прямо з дому чи мобільного пристрою. Завдяки високій якості графіки та захоплюючому геймплею, гравці можуть насолоджуватися атмосферою класичних казино в будь-якому місці та в будь-який час.

    Партнерські програми та бонуси, що пропонують легальні казино в Україні, роблять гру ще більш привабливою для новачків. Інколи це може включати в себе бездепозитні бонуси, фріспіни або інші ексклюзивні пропозиції для реєстрації. Гравець може отримати додатковий стимул для гри та виграшу, що робить гральний процес ще захопливішим.

    Легальні казино в Україні також сприяють розвитку туризму, приваблюючи гравців з інших країн. Вони стають місцем для соціальних подій, турнірів та розваг, що сприяє позитивному іміджу країни та збільшенню її привабливості для іноземних туристів.

    У світі розваг та азарту, легальні казино в Україні виступають як підтримуючий стовп розвитку економіки. Збалансована політика та тісне співробітництво між гральними операторами та державними органами сприяють позитивному розвитку цієї індустрії. Гравці отримують можливість насолоджуватися азартом в безпечному та легальному середовищі, що робить казино в Україні привабливим вибором для всіх шанувальників азартних розваг.

Vastaa